Kelkan kääntäjä
Fengshui on Meanderiassa nyt siinä vaiheessa, että pää ja koti alkavat olla keskenään sovussa. Mitä siis tulee ylimääräisten tavaroiden raivaamiseen, muuten ei. Jos joku ei ole raivannut omaisuuttaan, niin voin kertoa, että kannattaa. Muistan tunteneeni yhtäläistä autuutta itseni ja omaisuuteni kesken silloin, kun pikkukaupungista opiskelupaikkakunnalle muutin ja kaikki omaisuus mahtui Marikassiin. Nyt ei enää ihan mutta nyt kuitenkin tiedän, mitä omistan ja etenkin, missä kukin tavara on. Kaikki komerot, kaapit, lipastot ja hyllyt ovat käyneet läpi saneerauksen. Pois on lähtenyt reippaasti yli 20 säkillistä tavaraa. Pelkästään kenkiä hävitin kaksi säkillistä. Meanderiassa vallitsee nyt selkeys, järjestys ja autius.
Tai selkeydestä voisi olla montaakin mieltä se, joka pääsisi katsahtamaan pääni sisään. Pää pyörittää sellaista rulettia uudistuneen Meanderian uusien värien vaihtoehtoisia oloutumismuotoja sovitellen, että olen ihan uupio. Värimaailma on selvä mutta annapa olla, kun saan värit järjestykseen eli että minkä väriset verhot, matot, lamput, seinät ja tyynyt ovat oikeat, niin löytyykö kyseisiä päätöksiä tasan oikean värisinä tuotteina. No eipä löydy. Eipä löydy edes niitä kauppoja enää, joissa tapasin joskus käydä. Josta päättelen, että olikin jo korkea aika kaivaa kelkka lumihangesta.
Onneksi olen nopea kääntämään kelkkani. Siirryn melko kivuttomasti suunnitelma A:sta suunnitelmaan B. Niin nopea olen, että lamppukaupassa ehdin tänään päättää ja perua kaupat kolmasti. Mattokaupassa päätin ja peruin neljä kertaa. Luultavasti päädyn jossain vaiheessa takaisin suunnitelmaan A. Ihan jo siksikin, että aakkoset loppuvat.
