Pienen ihmisen asialla
Aion taas vänistä kuluttaja-asiaa. Nimittäin ilman Erityisavustajaa en olisi taaskaan selvinnyt ostoksilla (josta hetken päästä lisää). Miksi jumalantähden tavarat laitetaan nykyisin niin korkealle, että ne ovat auttamatta puolitoistametrisen ulottumattomissa.
Stokkan kempparissa olivat laittaneet kropparasvat ylimmälle hyllylle, jonne en todellakaan ylettynyt. Sokokselta etsin softshell-takkia ja kaikki kolme eri vaihtoehtoa olivat niin ylhäällä, että en ylettynyt niihin varpistamallakaan. Alkossa haluamani punkku oli ylimmällä hyllyllä, ja koska moni muukin tykkää samasta viinistä, sen kohdalla on aina aukko ja ainoat pullot piilottelevat hyllyn perällä. Jonne edes satakahdeksankymmentä vartalosenttiäsenttiä plus käsivarsi ei ylettänyt varpistelematta. Tajuanhan minä, että tavaraa pitää saada paljon esille ja korkealta takit näkyy kauas ja halvemmat rasvat joutavat olemaan korkealla, jotta kalliit menevät kaupaksi. Rajansa kuitenkin kaikella.
Mitä tulee niihin ostoksiin, niin *taas* kaatui takkiostos siihen pinkkiin. Minkä maailman tähden Luhta on päättänyt, että se simppeli ja tyylikäs takki on saatavana *vain* pinkkinä. Toista mallia oli vihreän (sic!) lisäksi kyllä mustana mutta siinä oli rinnuksessa kukkakuvio. KUKKAKUVIO, herramunvereni! Miksi pilataan tyylikäs musta kukkakuviolla? No. Minäpä sitten netistä katsomaan Luhdan sivulta, että jospa se onkin tämä Sokoksen sisäänostaja, joka on päättänyt, että tänä keväänä ja kesänä jokanainen pukeutuu pinkkin. Niin mitä vanhat silmäni näkevätkään maaliskuisena päivänä, jolloin räystäät jo tippuu kolisten ja hanget vesinä saappaan varsista sisään tunkevat? Luhdalla on sivuillaan vain talvimallisto. Niinpä laitoin palautetta sekä pinkistä että netissään tarjoillusta talvimallistosta kevään ostoshuuman velloessa pahimmoillaan. Saapas näkee, kuinka vastataan. Vai vastataanko mitään.
Viinipullo ja kropparasva ostossaaliina taivalsin sitten puiston halki kotiin. Vastaan punnersi toppahaalarin liikuntarajoittama taapero isänsä perässä ja itkua vääntäen tuhersi: "Isii-ii, mä en jaksa-aa-a kävellä-ÄÄ!" Isä katsettaan kääntämättä: "No JUOKSE." Ja lapsi lakkasi itkemästä ja JUOKSI. Mitä opimme tästä? Osoita ihmiselle sen luontaisin taipumus ja lahjakkuus, anna sille lupa toteuttaa itseään, niin jopa ilolla puskee ihminen kohti annettuja päämääriä ja uusia saavutuksia läpi lumen, jään ja umpihangen.
Jälkipuheet
Täällä on hyllyongelma samanlainen - onneksi on Belga tai joku (yleensä siis) avittamassa. Ne viimeiset pullot ovat kyllä aina työn takana. Ja miksi ihmeessä ne ns. apupallit ovat aina hyllyn täyttäjien matkassa - eikö niitä voisi olla enemmän, kun tarvetta on -> lue isommat kaupat eli Rismat yms. Kele, sano, lisää pituutta heti tai ainakin isommat tuopit!
Kasvatuslaitokseen. Ei muu auta. Oikein olisi se meille muutenkin, aina vänisemässä.
En ole muuten kenelläkään nähnyt Ellivuoressa tommoista foliotakkia ja keltaisia satiinihousuja. Mahtaako niissä tulla kylymä? (--> itte käyttää mäessä raskastoppahousuja).
Olipas hyvin otsikoitu juttu. :-)
(Niin ja oivaltava opetus. Tietty.)
Arde, huomasitko mun foliohatun? Se vasta kätevä on. Pahan päivän varalle siitä on saunamakkarapussiksi.
Joku, pienten asialla pienesti aina.
Täällä kun lähikauppa uusi myymälänsä, niin ylimmät hyllyt tulivat meikäläisen ulottumattomiin. Sitä kumista (?) apujakkaraa siellä potkiskelen edelläni, että yllän katkarapuihin ja pakastetaikinaan. Joskus toivon, että sattuisi kohdalle joku komea mies, jota voisin pyytää apuun. Vaan ei osu.
AIVAN. Unohdin pakastekaapit. Prisma on boikotissa paitsi niiden liian korkeiden kaappien tähden, joiden hyllyihin yletän vain alimmaiseen. Myös siksi, että siellä ei ole KuituKunkku-leipää, ei sitä uutta tuorekurkkusalaattia eikä sitä jo vanhaa coleslaw-salaattia vieläkään eikä myöskään Keldan parempaa tomaattikeittoa. Siellä ei ole MITÄÄN tarjottavaa minulle. Koska Helsingissä päätetään kuulemma, että mitä se mansen junttikansa syö. Ja ne ei syö noita.
Tiedä sitten, mitä siellä pakastekaapin ylähyllyillä onkaan, kunnen ole ikinä nähnyt.
Mäpä etsin yksi päivä Vapaa Valinnasta marjasihtiä. Sehän ei ole ihan kausituote näin talvella, mutta ajattelin sen toimivan kissanpelletin siivoukseen, johon se muuten toimii ihan törkeän hyvin. Löytyihän se kaupasta, ylimmältä hyllyltä joka sijaitsi lähes katonrajassa. Hilasin sen kumijakkaran, kiipesin sille, turvauduin vielä viereisiin muovikauhoihin ja silti olin jäädä ilman sihtiä! Lopulta aikani väkerrettyä sain tiputettua koko pinon sihtejä syliini ja sain tarvitsemani. Jaa miten niin lisäsentit olisi josku kivoja. Onneksi kaupoissa on yleensä pitkiä söpöjä miehiä. ;) Tosin silloin nekin olisi varmasti olleet pulassa vaikka jakkara olikin.
Sehän on ymmärrettävää, että ei-sesonkituotteet laitetaan ylös tai piiloon. Parempi kuitenkin esillä kuin piilossa.
Vai on kaupoiss pitkiä söpöjä miehiä. Missäs kaupoissa sinä oikein käyt? Minä en ole nähnyt yhtäkään.
Osoita ihmiselle sen luontaisin taipumus ja lahjakkuus, anna sille lupa toteuttaa itseään, .. hyvä havainto, hyvä esimerkki.
Parhaat kasvattajat harvoin profiloituvat kasvattajina.
Meillä (hyvä suomi!) on vielä natsistisen kasvatustieteen taakkaa, ja työelämässä alikessumentaliteetti vallalla.
Minulta otti aika monta työvuotta tajuta, että työläinen ja lapsi toimivat samalla logiikalla. Ja että useimmat vanhemmat ja työnantajat toimivat samalla logiikalla.
Joo, ei ole helppoa mullakaan. Varsinkin paikallisen Shittarin miestenvaatteet hilataan kattoon kuin olisi yleinenkin liputuspäivä kysessä. Aika pitkälti menee niin, että jos en hyppäämällä saa niin jää hyllyyn. Se on muuten kumma miksi sukatkin pitää olla jossain kolmessa metrissä.
Ja sitten kun saatkin hyppäämällä niin auta armias, jos koko ei sovikaan niin eipä sitä hyllyyn takaisin saa vaan se täytyy jättää henkilökunnan iloksi väärään paikkaan. Varmasti arvostavat. Mutta kun ei ole Tarzaniksi syntynyt niin ei voi mittään.
Minä jätän kaikki ylhäältä hyppimäni tavarat aina myyjien iloksi alas, mitäs ripustavat niitä korkeuksiin.
Me pätkät voidaan hyppimättä ostaa vauvan vaatteita. Vauvan vaattet on kai muka niin söpöjä, että ne on oltava silmän korkeudella, jotta niihin huonojalkaiset isoäiditkin helpommin tarttuisivat. Näin olen päätellyt.
Onneksi voimme ostaa Alkosta (vai-mikä-se-nyt-nykyään-on) halpoja viinejä, jotka on aina alahyllyllä.