Keittiötason käytettävyysongelma
Minulla on ongelma. Tai on siis useitakin mutta yksi tässä nyt on akutisoitunut: pitäisi saada keittiöön pientä pintaremonttia. Budjetti asettaa rajat kaappien ovien uusimisen kohdalle. Ongelma alkaa siitä, että pitäisi löytää Tampereelta firma, josta saisin tilattua tummanviininpunaiset ovet, sopivat vetimet, ovien ja uusien laatikostojen asennuksen ja vanhojen poisikuljetuksen.
Kuulostaako helpolta? Vai niin. Voin kertoa, että ei ole. Tyssää jo nimittäin Googleen. Tai siis keittiökalustefirmojen sivuihin ja niiden löytymiseen tai löytymättömyyteen. Milläpä kartoitat niiden tummanviininpunaisten ovien saannin, kun ei tahdo löytyä edes niitä liikkeitä. Niitä, jotka kohtuumielikuvituksella varustettu googlaaja löytäisi ja jotka tarjoaisivat muutakin kuin mummuovia, joita löydän kyllä. Okei, löydän myös jumalaisen hienoja selattavia näköiskuvastoja zuumailtavine sivuineen, joissa ehkä on jossain joku ovimallisto, ehkä ei. Mutta kuvaston keittiöiden hienoudesta päätellen liikkeissä myydään vain kokonaisia keittiöitä.
Missään ei tietenkään puhuta hinnoista mitään. Eikä siitä, että saako reiskat kotiin mittailemaan, saako asennuksen, mitä maksaa, millä aikataululla, saako poiskuljetuksen ja myyvätkö yleensäkään pelkkiä ovia vai vaan niitä ylihienoja rosterikeittiöitä saarekkeineen ja integroituine koneineen. Mitä iloa on tässä yhteydessä Google Mapsin karttasivuista ja viiden klikkauksen takaa löytyvistä uusista karttasivuista tai yrityshakemistosivuista, joiden linkit eivät toimi tai vievät toiselle karttasivulle. Tai niistä hienoista viuhahtelevista sivuista, joista ei selviä hakemani perusidea: saako niitä pelkkiä ovia ja jos niin millä hintaa asennettuna.
Okei, keittiöitä ei netin kautta siis saa. Mutta jos saisi edes listan liikkeistä, joista saisin niitä punaisia ovia ja kivoja hantaakeja, niin voisin ajella kyselemään, että tulisiko joku mittailemaan ja asentamaan. Mutta kun ei. Hittoon koko intterveppi. Niinpä annankin nyt korkeimman omakätisesti kouluarvosanan 4 kaikille tummanviininpunaisia keittiön kaappien ovia ja kivoja hantaakeja mahdollisesti myyville yrityksille, jotka jäävät minulta pimentoon helpon ja napakan intterveppilöytyvyytensä ja/tai epäkäytettävien sivujensa tähden. Haluaisin kovasti käydä kanssanne kauppaa mutta kun en minä tiedä, keitä te ootte.
Jälkipuheet
Onnea urakalle! :-)
Täällä Turussa homma menee niin, että keittiökauppa myy juur sitä mitä asiakas haluaa ostaa, ovenkahva tai -sarana kerrallaan jos on tarvis. Ainakaan halvemmat liikkeet ei tee asennuksia ite, vaan ottavat yhteyttä asennusfirmaan, joka puolestaan tekee sun kanssa erillisen sopimuksen siitä mitä tehdään ja millä hinnalla. Asentajan lasku on kokonaisuudessaan kotitalousvähennettävää, kun kaikki tarvikkeet maksetaan eri laskulla kauppaan.
Halvemmasta päästä on varmaan ainakin Keittiöjätti ja Kalustetukku, kun taas Topit ja Puustellit on jo kalliimpia. Kannattaa vertailla. Tilausovet maksaa joka firmassa ekstraa.
Jotta saat kustannusarvion, tarviit kaapinovista ja laatikonpäädyistä mitat ja lukumäärät. Sen lisäksi pitäis päättää materiaali: melamiini, maalattu tai kalvopintainen MDF vaiko umpipuu (sikäls kun niissä viininpunaisissa on valinnanvaraa). Nämä tiedot voit vaikka meilata keittiökauppaan ja saat suuntaa-antavan arvion missä mennään. Mitä tarkemmin määrittelet tarjouspyynnön (kiinnikkeet yms. mukana, saranahidasteilla ja laatikkostoppareilla vai ei, millainen vedin), sitä paremmin vertailukelpoiset tarjoukset saat. Niissä ei nimittäin kerrota nippelien hintoja, vain kokonaissumma.
Paitsiettä pakkohan sitä silti on mennä paikan päälle hypistelemään ja peilaamaan, että sävähtääkö pinta liilaan vai ruskeaan, ja sopiiko särmän terävyys omalle sormelle. Saati hantaaki. Ja jos on aikaa, sinne kannattaa mennä nykykeittiön valokuvan kanssa ja kysyä mitä ehdottaisivat budjetin raameissa. Sieltä voi tulla mukavia ideoita lisähyllyistä, työtasoista, valoista ja sen sellaisesta. Mutta visusti jäitä hattuun: ne tuppaa sit myymään kaikenlaista mitä asiakas ei osannut edes kuvitella tarvitsevansa, mukaanlukien rahoituksen sen kaiken kotiin kuskaamiseen. ;-)
KIITOS. Kuulostaa siltä, että nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni.
Nuo halvemmat Keittiötukku ja Keittiöjätti olivat juuri niitä ainoita, joista löytyi ovimalllistot vaikka muuta ei sitten löytynytkään. Ja ovet ei olleet sinne päinkään. Eli näyttäisi siltä, etttä otan valokuvan, lasken ovet, otan mitat ja niiden kanssa sitten noihin muihin.
Ja niinkö on, että kotitalousvähennykseen ei kelpaa sitten se koko paketti -kauppa?
Pari vuotta sitten päädyin tässsä samassa tilanteessa tekemään en mitään, koska yksi kauppias kävi, katsoi, teki pelkistä ovien vaihdosta tarjouksen, jota en saattanut todeksi uskoa. Jos se hänen antamansa hintaluokka piti paikkansa, niin Pientä pintaremponttia -ohjelma valehteee enemmän kuin olen ounastellut.
Mutta kiitos, tällaisia ohjeita juuri kaipasin
Hey!
Kotitalousvähennyksen voi tehdä työstä. Ei tarvikkeista. Max. kotitalousvähennyksen voi tehdä n. 5200 egen työstä, josta tulee vähennystä (suorana verovähennyksenä) n. 3000 egeä (60% kertaa koko työn summa - 100 egen omavastuu). Laskusäännöt ja muut löydät vero-sivuilta.
Suosittelisin myös ottamaan huomioon pieniä puusepänliikkeitä, jotka tekevät mittatilaustyönä keittiön kuin keittiön. He yleensä käyttävät useiden ovivalmistajien mallistoja, ja voit suoraan kysyä heiltä, kenellä valmistajalla kyseisenlainen ovi olisi. Eri asia on miten näitä puusepänliikkeitä löytää ellei google tms. auta (itse tiedän pari, mutta ovat Turun seudulta) > Hintapuoleen näiden puusepänliikkeiden osalta en osaa kommentoida, kun en itse halua tukea isoja ketjuja ellei ole ihan pakkorako (eikä kyllä tilatkaan ole sellaiset, joihin standardimitat helposti käy).
Ikeakin on...
terkuin
'Allin Grillin kulmalainen'
Eipä kestä, hauskaa että voin olla avuksi. :-)
Halvemmatkin liikkeet myyvät oman varastomallistonsa lisäksi tilausovia, joista luulisi löytyvän myös viininpunaisia. Niissä on toki hintaa vähän enemmän ja toimitusta joutuu odottelemaan. Ja jos vaihtaa vain ovet, voi olla että tilaustavara on ainoa vaihtoehto, ellei rungot satu noudattamaan tämän hetken standardimittoja. Jos mitat on pahasti "pielessä", kannattaa ehkä pyytää tarjous kokonaan uusista kaapistoista - rungot ei loppuviimeks ole kovin kalliita, ovet maksaa joka tapauksessa eniten. Pelkät ovet piti meilläkin vaihtaa 60-luvun kaapistoon, mutta tosin kävi...
Ikealla on ladattavana kiva keittiösuunnitteluohjelma jossa saa raahailla kaappeja ja laatikostoja oman kyökkinsä seinille, sillä saa kustannusarvion saman tien sekä vähän esimakua siitä mihin on ylipäätään ryhtymässä. Itse päädyin aikoinaan valitsemaan kaiken järkeilyn ja analysoinnin jälkeen, viikkokausien kilpailutus- ja hintavertailurumban päätteeksi niistä muutaman satasen sisällä olleista, toivon mukaan edes suunnilleen samat rojut ja nippelit sisältäneistä tarjouksista lopulta sen, missä oli mukavin myyjä. Mä niistä lastulevyjen laatueroista kumminkaan mitään olis ymmärtänyt.
Niin.
Itse vaihdoin aikoinaan ovet ja se nykymaailman standardisointiaikana on miltei vaikeampi projekti kuin koko kaapistojen vaihto.
Mittojen mukaan tehdyt ovet tehdään piensarjana ja siksi miltei kalliimpaa kuin kuin ostaa/nostaa kokonaiset kaapistot ja viedä vanhat kaatopaikalle.
Kuullostaa haaskaukselta mutta semmosta se elämä on.
Tälläinen vaikuttaisi olevan melko likellä:
http://www.02.fi/tuotteet-ja-palvelut/Asikkala/151223/Laaksosen+Ovi+ja+Ikkuna+Oy/
Sitten on sellainen pinnoitemenetelmä jossa vanhat ovet irroitetaan ja kalvotetaan (Forema keittiöt). En kuitenkaan suosittele, oven kun avaa niin sisäpuolella näkyy se huijaus. Kuin päällystetty koulukirja.
Minulla on tässä sellainen lisäongelma, että sattumoisin keittiöni ja koko kämppäni kallein ja hienoin osa sisaitsee keittiösssä: keittiön taso on aitoa graniittia ja sitä tasoa on paljon. En siis uskalla uusitutta alakaappeja, siilä se taso makaa sen alakaapiston ryngon varassa.
En todellkaan uskoa, että sen satoja kiloja paionavan paksun, silti hauraan, kiveä kun on, tason irrottaminen ja takaisin laittaminen vaurioitta onnistuu.
Pinnoitesysteemi ei tule kyseeseen, sillä ovet ovat sen malliset, että en halua sitä enää katsella. Ja Foremalla ei ole haluamiani värejä.
Pirautapa paikallisen ammattikoulun puuseppälinjalle.
Viininpunainen on haasteellinen. (Ei sillä, ettenkö tietäisi, että tiedät sen. Vaan sillä toisella.)
Pallas, enpä taiija. Minun perintöpiironkini oli puuseppälinjalla ootrattavana 3 vuotta. Tosin hyvähän siitä sitten tuli.
Joku, tiedän. Siksi olenkin haastatellut itseäni jo pari suotta asian tiimoilta. Ja voihan se siellä ovimallistometsikössä vielä muuttuakin, jos oikeaa sävyä ei löydy.
Toistaiseksi ei ole löytynyt. Varmistunut on kuitenkin, että yläkaapiston ovien mitoitukset ovat muuttuneet. Niin, että ...