Nainen, joka ei osaa sanoa ei
Se olen minä. En koskaan osaa sanoa ei. Ongelmani alkoi jo lapsena, jolloin oli se tarumaattinen (sic!) jouluaattoepisodi. Kieltäydin viemästä kinkkua kellariin ja tiskaamasta, koska koin, että veljieni olisi pitänyt tehdä osansa. Kapinointini päätyi käskyyn hakea pihan hopeapajusta risu, jonka iskut sitten sain kokea isän polvella poikittain. Katson sitä maailmanlopun hopeapajua vieläkin pahalla silmällä. Miksei se edes kuole.
Opin siis varhain, että ein sanominen tuottaa tuskaa, ahdistusta ja itkua. Niinpä opettelin välttämään sanaa ja ajauduin lupaamaan asioita, joita en halunnut luvata. Jossain vaiheessa huomasin ajattelevani ein tilalle ehkän. Rohkea veto. Mutta ehkäni oli hyvin lievä, käytännössä se tarkoitti ihan reilua joojoota. Ajauduin yhä syvemmälle joojooni kanssa. Jouduin työryhmiin, joiden nimeäkään en tajunnut, löysin itseni väsäämästä koukerokielistä tekstiä asioista, joille olisi ollut sekeämpiäkin sanoja. Mutta kun ei. Ein osaamattomuus ajoi minut tosin joskus tahtomattani myös tilanteisiin, joista jälkeen päin tuli ihan hyvä mieli. Useimmiten kuitenkin vain tyhjä ja tyhmä olo.
Eilen olin taas eini kanssa tanakkana. Kertasin syyt, miksi ei. Hioin sanomani loogiseksi ja linjakkaaksi kokonaisuudeksi. Esitin eini rauhallisesti. Sitten istuin siinä tyytyväisenä itseeni. Vihdoinkin pystyin sen tekemään. EI. Mikä riemukas sana. Mikä huumaava hetki. Voitto. Olen hyvä. Taputtelin itseäni henkiselle olalle ja kuuntelin, miten sanomani vaikuttaa vastapuoleen. Hm. Mainiota, ei taivuttelua, pelkästään toteamus, että noin hyviin perusteluihin en puutu enkä ala taivuttelemaan.
Pienen jutustelun ja niitänäitä rupattelun keskellä huomasin olevani jopa hiukan pettynyt. Näinkö helppoa se onkin? Eikö yhtään taivuttelua? Kuuntelin rivien välejä: ei, ei taivuttelua, pelkkää yleistä jutustelua. Kunnes yhtäkkiä huomaan sanovani, että joo, kyllä kyllä, suostun. Mistä se tuli? Kysyttiinkö sitä edes?
Ei ole ihmisiä, jotka eivät osaa sanoa ei. On vain ihmisiä, jotka osaavat puskea tahtonsa läpi. Ihailen.


